silti musta tuntuu että oon yhä siinä samassa veneessä ympäristön vaihtuessa. jotenkaan en jaksaisi olla enää siinä samassa veneessä, haluaisin nousta siitä pois ja muuttua samoin kuin ympäristö veneen ympärillä on koko ajan muuttunut.
en tiiä mistä se johtuu. enkä kuitenkaan valita, mutta joku pienikin muutos ois enemmän kuin hyvä juttu.
viime perjantaina olin kaverin kanssa kahvilla ja multa kysyttiin että miten mulla menee. jotenkaan en siinä tilanteessa osannu sanoa muuta kuin että "ihan hyvin, aika perus". nojoo, en tiiä.
tarviin jonkun tilanteen, jossa pystyn vaa puhumaan jollekin, jonka ei välttämättä tarvii ees sanoo muuta ku "joo joo".
mutta hmm, mistä puhuisin? mun on vaikee välillä pukee mun ajatuksia sanoiksi.
mulla on kaikki kuitenkin ihan hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti